|
|
08.12.2011
Avoimesti herkkä ja tunteellinen
Länsi-Suomi -lehden musiikkikriitikon arvio Hartaudella jouluun -konsertista Pyhän Ristin kirkossa 5.12.2011
Dannyn 18 paikkakuntaa sisältävä konserttikiertue saapui Raumalle itsenäisyyspäivän aattoiltana ja keräsi kirkon täpötäyteen väkeä. Nähdäkseen artistit osa yleisöstä seisoi konsertin ajan.
Konsertin avasi Sauli Ahvenjärvi Konsta Jylhän joululaululla. Siinä Ahvenjärvellä oli viulu mukana. Hän lauloi ja soitti koskettavasti orpolapsen joulun tarinan.
Ahvenjärven jälkeen lavalle astui Jari Pelamo, jonka sointuva ja voimakas ääni täytti konserttitilan miellyttävästi. Toki balansseista kiitos kuuluu myös äänitekniikalle, olivathan mikrofonit käytössä. Herkkien laulujen keskeltä erottui rytmisesti eloisampi Rakkaus on lahja Jumalan. Varsinkin tässä kappaleessa Pelamon sisäsyntyinen musikaalisuus pääsi soljumaan vapaasti.
Dannyn DVoices kaksikon muodostavat Katja Lukin ja Varpu Virta. He kummatkin esiintyivät kahden soolokappaleen kera. Katja Lukinin ääni sopi loistavasti Howard Blaken Avaruuteen. Kappaleen tulkinnassa leijailtiin juuri sellaisessa verkkaisessa tunnelmassa kuin painottomassa tilassa voi kuvitella liikuttavan.
Varpu Virran kappaleista rohkein veto oli Leonard Cohenin Hallelujah. Virran äänenkäyttö oli vahvaa, ja yleisö piti esityksestä kovasti.
Tässä kohtaa konserttia, jos tila olisi ollut toinen, olisi seurannut väliaika. Nyt yleisö oli kuitenkin enemmän kuin valmis kuuntelemaan Dannya. Hänen äänensä sulatti sydämet. Sylvian joululaulussa melodia ja ääni olivat kuin toisilleen luodut.
Danny lauloi sekä perinteisiä että modernimpia sovituksia. Maa on niin kaunis -laulusta oli valittu erinomainen, eteenpäin menevä sovitus. Siinä DVoices kaksikolla oli oma säkeistönsä. Lukin ja Virta, vaikka hyvin lauloivat yksinäänkin, loistivat yhdessä Dannyn kanssa.
Konserttikiertueen käsiohjelmasta todettiin juonnoissa, että se on viitteellinen. Eri paikkakunnilla kirkosta riippuen esitetään eri kappaleita. Raumalla saatiin kuulla Dannyn laulavan On lupa toisesta huolta kantaa, joka on sävelletty 1997 ennen Armin poismenoa. Se sai Dannyn liikuttumaan.
Toinen kappale, jonka sai Rauman kirkossa laulaa, oli Jukka Kuoppamäen Tämä taivas, tämä maa. Musiikki on herkkä asia. Se kävi hyvin ilmi Dannyn välispiikeistä.
Konserttiohjelma, joka sai välillä itkemään, sai loppupuolella erittäin hyvälle tuulelle. Gospel-kappaleessa The Saints go marching in esiintyjät pyysivät yleisön mukaan taputtamaan rytmiä. Siitä syntyi komea yhteisesitys. Siinä myös jokainen illan solisti ja orkesterin soittaja sai oman soolonsa.
Yleisö ei halunnut päästää rakastamiaan artisteja ilman ylimääräistä, ja niin aplodit jatkuivat moneen kertaan. Kun lopulta viimeinenkin laulu oli kuultu, noin kaksituntiseksi merkitty konsertti oli venynyt melkein kolmeen.
Katja Valmunen
|
|
