nimesi

kysymys

email-osoitteesi


ja klikkaa vielä...



07.12.2011
Kirkkokonsertti olikin hengeltään iloinen

Kiiltokuvamaisen tyylikäs, hymyilevä ja puleerattu herrasmies. Showmies henkeen ja vereen. Kovaksi keitetty huumorilla höystetty tähti, jolla on aina kauniita naisia estradeilla. Suomen ”Elvis”... Päälle vielä sopiva määrä ristiriitaisuutta ja hellyyttä. Sellainen kuva useimmilla ehkä on musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsasesesta,69.



Lähes puolivuosisataa Suomen musiikki -ja showelämässä monipuolisesti vaikuttaneen Danny- brändiä on vaikea muuttaa. Se on ja pysyy. Tätä imagoa ei uskoisi olevan kaikista helpointa tuoda kirkkoihin. Kaikki eivät hyväksy ”kevyen musiikin” isoa, ellei isointa staraa alttarin läheisyyteen.
Dannyn kirkkokonserttikiertue onkin ehtinyt kokea hiukan vastoinkäymisiä; sekä käytännöllisiä että taiteellisia. R- kioskeilla on ollut lippujenmyynnissä kovasti hankaluuksia. Ovat myyneet ei oota, vaikka lippuja on ollut. Lisäksi joitain olemattomia koodeja on asiakkailta pyydetty. Ostajat ovat olleet ymmällään - ja jättäneet ostamatta.
Jotkut kirkot ovat Iltalehden mukaan sensuroineet muutamia kappaleita, kuten On lupa toisesta huolta kantaa ja Tämä taivas tämä maa. Tähän Danny vastaa samaisessa lehdessä: opin jo nuorena miehenä, että Jeesuskin hyväksyi musiikin, eikä suinkaan edellyttänyt ihmisten menevän kirkkoon murjottamaan. Mekin halusimme lisätä perinteisten hartaiden joululaulujen mukaan iloa ja vähän huumoriakin.
Musiikkihan on lahja, se on iloa siitä, että saa elää. Hän lisää vielä muistavansa ajan, jolloin seurakunnat kielsivät kaiken kevyen musiikin esittämisen kirkoissa. Ehkäpä askel kevyempään ja vapaampaan, ei niin ahdasmieliseen suuntaan, on nyt Pietarsaaressakin sitten korkattu?
Danny on ollut monessa monena. Jonkunhan on aina oltava pioneeri. Olkoon se vieläkin Danny, sillä hänellä on pokkaa. Danny on aina rikkonut rajoja. Omalla tavallaan.

Danny astui esiin. Tyylikkäänä. Hymyilevä. Tunnelma nousi taas, ja kappale vei mukanaan. Sydämeeni Joulun teen, Kun Joulu on ja uusi Jouluterveisiä taivaasta olivat muun muassa repertuaarissa. Hiukan vain olivat kappaleet lyhyitä kaikkinensa, vaikkakin konsertti kesti lähes kaksi tuntia.
Hienointa mielestäni oli Dannyn englanniksi laulama gospelsikermä ja lopuksi laulettu When the Saints Go Marching In. Siinä yleisö taputti suomalaisella poljennolla mukana. Hyvä niin. Ja hyvä Danny, että jaksat vielä tuoda ilosanomaa ihmisille, vaikka se joskus voi olla täällä vaikea laji. Huomasin laulavani ääneen illan viimeistä kappaletta kirkosta kotiin päin ajaessani. Se kai oli tarkoituskin. Saada iloa elämään.

Otteita toimittaja Susanne Strömberg arviosta Pietarsaaren Sanomissa kirkkokonsertista 30.11.2011.