nimesi

kysymys

email-osoitteesi


ja klikkaa vielä...



13.10.2011
Popin valovoimainen herrasmies Kim Brown on poissa.

Danny kirjoittaa:
The Renegades oli Birminghamissa Isossa-Britanniassa vuonna 1960 perustettu rockyhtye. Yhtyeen solisti Kim omasi, musikaalisuutensa lisäksi, huikean lavakarisman ja säteilyn, jopa niinkin huikean, että yhtye oli sen myötä Suomessa ajoittain yhtä suosittu kuin The Beatles 1965.



Ensimmäinen single, "Cadillac", äänitettiin syksyllä 1964 ja se nousi ennen joulua listaykköseksi Suomessa.
Samaan aikaan seurasin itse alan kehitystä Puolustusvoimien palveluksesta käsin.

Keikoilla yhtye esiintyi aina Yhdysvaltain sisällissodan ratsuväen mukaisissa univormuissa ja aiheutti yleistä hysteriaa, johon Suomessa aikaisemmin oli yltänyt vain harvat, kuten Jan Rohde & The Adventurers.

Muita The Renegades -yhtyeen menestyskappaleita olivat muun muassa "Cadillac", "Seven Daffodils", "Matelot" sekä "My Heart Must Do the Crying", jonka levyttämiseen Suomeksi sain luvan pojilta, kun seurasin kiinnostuneena heidän levytys-sessiotaan Helsingin Kulttuuritalon studiossa kuunteluoppilaana. Laulun nimeksi tuli "Salattu suru".

The Renegadesin löysi Suomeen Leo Heinonen, joka toimi 1964 myös Danny & The Islanders-yhtyeen kiertueen järjestäjänä ja managerina. Teimme aikanaan monia yhteisesiintymisiä The Renegadesien kanssa ja saimme tutustua veijareihin paremminkin, jopa niin, että Kimistä ja minusta tuli elinikäisiä ystäviä.

2000-luvun alussa sisäpiiri sai tietää, että Kimi oli sairastunut kurkkusyöpään ja että hän oli pakollisen operaation vuoksi menettänyt äänensä, työkykynsä sekä mahdollisuutensa esiintyä suurelle yleisölle.

Niinpä teimme ystävämme Kurt Anderse´nin johdolla ja organisoimana joitakin yhteisesiintymisiä, jossa Kim soitti kitaraa ja minä sain laulaa hänen sävellystään. Se oli liikuttava kokemus meille kaikille.
Kim salasi surunsa silloinkin ja esiintyi ystävilleen valoisana ja hymyilevänä lähimmäisenä.

Kun Kim tiistaina 11.10 sitten viimein, omin askelin, astui sisään Terho-kotiin, saatuaan siirron Meilahden sairaalasta, ehti hän olla siellä vain kolme tuntia, jonka jälkeen tämä lämminsydäminen ihminen ja arvostettu kolleega nukahti ikuiseen uneen.
Herrasmies ja luomisvoimainen taiteilija on poissa.
Häntä jäi, omaisten lisäksi, kaipaamaan 60-luvun musiikin tekijät ja esittäjät sekä tietysti aikalainen yleisönsä.
Miss you Kim, rest in peace.

Danny