nimesi

kysymys

email-osoitteesi


ja klikkaa vielä...



10.08.2011
Dannyn veli, Pekka Lipsanen, kirjoittaa äitinsä muistoksi

Rakas Äitimme poistui ikuisuuteen.



Surullisena toteamme, että rakas äitimme kuoli elokuun 9. päivänä 2011, 93-vuotiaana. Häntä jäävät kaipaamaan poikansa Pekka sekä hänen lapsensa Krista ja Daniel Lipsanen Houstonissa, Texasissa, niinkuin myös veljeni Ilkka jälkikasvuineen ja ystävineen siellä Suomessa, kotimaassani.
Äitimme Magda Yrjönen, omaa sukua Niska, avioitui Pentti Lipsasen kanssa Raumalla, juhannuksena vuonna 1941. Magdan ja Pentin lapset, Ilkka Johannes syntyi 24. syyskuuta 1942 sekä Pekka August syntyi 29. tammikuuta 1945.

Äitimme oli myönteinen ja ahkera ihminen. Hänen ystävällinen luonteensa keräsi monia ystäviä nuoremmista ikäluokista, kuten myös varttuneimmista ikäluokista.

Muistan hyvin, kun asuimme Katajanokalla ja meidän ikäiset kaverimme kävivät “moikkamassa” äitiä, vaikka kumpikaan meistä pojista ei ollut kotona. Äidillä oli nuorekas ajattelutapa, joka tarttui jo varhain lapsiinsa Ilkkaan ja Pekkaan.

Äitimme harrasti jääpalloilua, purjelentoa, uimahyppyjä sekä musiikkia. Äitini sai rikkaita elämänkokemuksia matkatessaan Venäjällä, Amerikassa sekä Euroopan maissa, aikana jolloin itä ja länsi olivat vähemmän ystävällisiä kumppanuussuhteissaan. Äitimme ehti jopa käväistä Filippiineillä tapaamassa Ferdinand ja Emelda Marcosta työasioiden puitteissa. Kotimaa oli kuitenkin hänelle kaikkein läheisin ja tärkein paikka.

Aviomiehensä Sakari Yrjösen kanssa he viettivät monet kesäiset viikonloput järvien rannoilla uiden sekä poimien sieniä ja marjoja Suomen metsissä. Äitimme rakasti luontoa.
Elämänkumppaninsa Sakarin kuoltua, vuonna 2001, äitimme asui Espoossa yksin omassa aunnossaan, jonka jälkeen hän muutti Espoossa sijaitsevaan Merikartanon palvelutaloon. Sielläkin hän viihtyi erittäin hyvin saaden monta ystävää.

Vuosien myötä siellä vieraili monia ystäviä niin musiikkimailmasta kuin työelämästäkin sekä sukulaisia ja perheen jäseniä.
Äidistämme on mielessämme monia kauniita muistoja. Häntä emme unohda milloinkaan.

Lauri Viita ( Alhild ) kirjoitti kauniisti ja viisaasti:

Äidit vain nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät.

Heille on annettu voima ja valta

kohota unessa pilvien alta

ja katsella korkeammalta...


Lepää rauhassa rakas äitini, Jumalan suojelussa,
Toivoo sydämestään,

poikasi Pekka
sekä lapsensa Krista ja Daniel.