lehdistötiedote 17.01.2011

Kari Tapion kaunis ääni on vaiennut

KARI TAPIO in Memoriam - Dannyn muistokirjoitus kolleegastaan. Julkaistu THE KING lehdessä helmikuussa 2011 (Magazine of the official Elvis Presley fan club of Finland)

 Hänen maallinen vaelluksensa on päättynyt.

Kuuluin niiden kollegoiden joukkoon, jotka saivat taivaltaa hänen rinnallaan 1970-luvulla niin työ kuin vapaa-aikanakin; ensin vuonna 1972 Käärme - Snake Rattle and Roll-show:ssa ja myöhemmin toimien Karin työnantajana D-Tuotannossa, kun hän esiintyi mm. Erkki Liikasen ja Lea Lavenin orkesterien jäsenenä.

Tähteytensä alussa teimme yhdessä pohjatyön merkittävälle uralle.
Siihen ottivat osaa Scandia-musiikin Veikko Samuli ja Juha Vainio, tietysti Jaakko Salon johdolla.
Keikkapuolella puursivat puolestaan mm. Matti Lingman, Ilkka Luukkonen, Pirre Kohonen ja Leila Salmelainen, muista D-Tuotantolaisista puhumattakaan.
Tulosta syntyi ja hauskaa oli!

Myöhemmin tuottajan vastuu Karin musiikista siirtyi Finnlevyn / Warnerin loistotuottaja Jaakko Karilaiselle. Hänen jälkeensä tuottajan tehtävistä huolehti Ilkka Vainio, josta tuli myös Karille merkittävä ja uskollinen ystävä. Heidän ystävyytensä oli syntynyt jo siihen aikaan, kun Juha Vainio teki tekstejä Karille.
Alusta saakka nuori mies hämmensi kuulijoitaan kauniilla äänellään ja suurella lahjakkuudellaan. Nyt olemme kaikki saaneet huomata, on media kertonut Karin elämästä hyvin laajasti. Kun Elvis fanclubin puheenjohtaja Hannu Ignatius pyysi kirjoittamaan tähän lehteen ajatuksia Karista, koin sen kunnia-asiana, mutta myös hieman vaikeana tehtävänä.
Maailman arvostetuimman laulajan ja edelläkävijän Elvis Presleyn fan-clubin jäsenillle halusin tietysti kirjoittaa jotain erityistä, täsmätietoa ja pieteetillä, sillä siihen tämän lehden lukijat ovat tottuneet..
Mietin hetkiä ja tapahtumia.
Päädyin kertomaan, yksityiskohtia Karin elämästä taiteilijana ja ihmisenä sekä joitakin arveluja hänen soundinsa syntyvaiheista ja vaikutteista.

NÄIN YHTEISTYÖMME SAI ALKUNSA JA KEHITTYI

Vuonna 1972 kävin Kuopiossa kuuntelemassa “Kari Jalkasta ja hänen Jamset-bändiään Kuopiolaisen yhteistyökumppanini D.J.Niten kehoituksesta.
Vaikka olin jo kiinnittänyt Snake, Rattle and Roll - KÄÄRME-show:n henkilöstön, ihastuin Karin ääneen ja persoonaan ja ajattelin hänen saavan paljon tukea artistiselle tulevaisuudelleen, jos kiinnittäisin hänen kesäshowmme yhdeksi uudeksi tulokkaaksi tähtirivistöömme. Halusin, että hänelle tarjoutuisi mahdollisuus tutustua paremmin showmaailmaan ja isompaan kuulijakuntaan. Sinä kesänä showmme näki noin 150.000 katsojaa.
Yhteistyömme alkoi ja Kari Tapion muita yhteistyökumppaneita ja kiertuekavereita kyseisellä kesärundilla olivat seuraavat osaajat.

SNAKE, RATTLE AND ROLL – "KÄÄRMEKIERTUEKOLLEGAT":

Solisteina ja taustalaulajina olivat lahjakkaat Hair-tähti Pirkko Saanakorpi, Raija Koukkari, Päivi Kautto-Niemi, lauluduosta Päivi & Viva. Omaan uraansa kehittämiseen tähtäävät, viides Babitzinin perheen jäsen, Georg " Ykä" Babitzin ja Kari Jalkanen, myöhemmin siis Kari Tapio.
Tanssijoina mukanamme kulkivat ihanat " Mustat Mambat", Melice Salovaara ja Taiju-Tiina Aromaa.
Made in Finland-bändissä soittivat silloin, leaderinä nykyinen kansanedustaja, Lyly Rajala rummuissa, bassossa Matti Tyni, saxofonissa Kalle Fält, trumpetissa Risto " Oikku" Oinaala, koskettimissa ja kapellimestarina Veikko Samuli sekä tuuraajina Juhani Hartikainen, Erkki "Pikkis" Berttula, sekä Seppo Alajoki. Teknikkoina työskentelivät Markku " Beni" Pussinen, Kari "Peski" Pesonen, Veli-Matti Salminen ja linja-autokuljettajana Erkki Gräsbeck.
Vilkaisu historian kirjoihin kertoo, että tällä samalla rundilla
lähes kaikki ovat omalla sarallaan legendaarisia lahjakkuksia.

ELVIS JA URKKI "ON TOUR".

Ei pidä myöskään unohtaa, jos ei ihan legendaksi asti päässeitä, mutta show:mme kahta olennaista tähteä, lähes kuusi metriä pitkiä tiikeripyytonneitamme, Elvistä ja Urkkia. Näitä hoitivat pääasiassa Benny Pussinen ja Kalle Fält, mutta Kari osallistui yhdessä poikien kanssa käärmeiden kylvettämis-operaatioihin. Niitä kylvetettiin hotellien kylpyammeissa pääasiassa siksi, että muurahaiset ja muut pieneliöt ärsyttivät käärmeitä menemällä suomujen alle. Siitä Elvis ja Urkki eivät pitäneet vaan tulivat syystäkin vihaisiksi! Kylvettämistapahtumat olivat siis käärmeille yhtä juhlaa.
Pääsivätpähän eroon pienelijöistä ja pysyivät rauhallisina. Kylvettäminen oli kuitenkin varsin vaarallinen toimenpide, johon osallistuivat kiertueemme monet pojat.

NÄIN HAHMOTTUI LAULAJA-KARIN MUSIIKILLINEN LINJA JA OHJELMISTO:

Jokaisella laulajalla on kuin luonnostaan omia esikuvia. Kukin ammentaa oppejaan ja vaikutteitaan niistä. Näin oli Karillakin.
Meille kaikille Elvis-clubin jäsenille on tuttua, että Elvis oli yksi merkittävimpiä esikuvia suurimmalle osalle mailman laulajista Mm. John Lennonille ja Paul Mc Cartneylle hän oli voimakas hahmo ja musiikillinen tiennäyttäjä.
Käsitykseni mukaan Kari eli ensin nuoruudessaan Tapio Rautavaara- ja Olavi Virta –kautta. Sitten iskivät vaikuttajat Elvis Presley- ja Tom Jones, joiden esittämistapaan myös moni muu laulaja on vuosien myötä löytänyt samaistuksen kohteen, kunnes oma tyyli lopullisesti on syntynyt. Hienona esimerkkinä esimerkiksi Elvis-vibraaton käytöstä on Jorma Kääriäinen. Siinä on oppi mennyt perille.
Kariin teki vaikutukset Elviksen suorastaan kamelionttimainen muuntautumiskyky, hänen tulkitessaan ja lähestyessään säveltäjien teoksia.
Oman linjan vähitellen löytyessä, huomasi Kari laulutapansa sopivan hyvin Country-ohjelmiston esittäjäksi. Niitä hän esittikin upeasti koko laulajauransa ajan. Toki paljon muutakin.

KIINNOSTUS OMAN SOUNDIN KEHITTÄMISEEN

Muistan, miten Karin ollessa mukana kesäkiertueellamme vuonna 1972, kiinnitti hän jo silloin suurta huomiota laulusoundeihin. Hän halusi itse puuttua kaikujen ja reverbien säätöihin ja pituuksiin eri lauluissa, sillä jokainen laulu oli taatusti omanlaisensa, tuumi Kari. Olin hankkinut jo 60-luvulla Ruotsista erinomaiset Accuset lauluvehkeet, Binson-kaikuineen, kaappeineen, mixereineen ja Shure mikrofoneineen ja niillä Kari tykkäsi “pelata”.
Varsinaista yleisön seassa olevaa miksauspöytää ei silloin vielä yleisesti käytetty. Lavalla olivat siis laululaitteet, mixeri, kaikulaitteet ja tarvittavat laulukamat sulassa sovussa bändien omien vahvistimen kanssa, jotka aina ennen keikkaa säädettiin keskenään sopivaan volyymisuhteeseen.
Olin hankkinut ja asettanut samanlaiset laitteet myös Kirkan käyttöön. Meillä D-Tuotannon laulajapojilla oli siksi mieluisat laitteet, jolla "mällätä"! Niistä Karikin piti.

KARI TAPIO SOUNDIN TANSSILAVOILLA LOI KARI TAPIO ITSE.

Uskallan väittää, että Karille jäi jo näistä ajoista lähtien tavaksi itse miksata “Kari Tapio-soundinsa”. Hänen kunniakseen on todettava, että Kari uskoi koko uransa ajan, että oma soundi ja sen tunnistettavuus ratkaisee. Sen on riitettävä, muuten ei ole pitkäaikaista asiaa alalle. Siksi Kari huolehti koko uransa ajan itse soundiensa miksaamisesta.

MIKSI KARI TOIMI MÄÄRÄTIETOISESTI NÄIN ?

Vuosikymmenten aikana ymmärsin Karin toiminnan syyt. Kun myöhemmin bändien mukana alkoi liikkua päätoimisia mixaajia, oli lopputuloksena lähes aina se, että mixaajat aikaansaivat kuulijoille hyvän “ bändin kokonaissoundin”, mutta solistin äänen ominaisuuksia ei läheskään aina noukittu esiin riittävästi. Jo Elviksen ajoista opittiin, että laulu on hyvä vasta kun se on mixattu, kompressoitu ja kaiutettu hyvin.
Elviksenkin tuotannossa törmäsimme myöhemmällä ajalla, anteeksi vain, samaan ilmiöön.
Joillakin levyillä Elviksen soundia ei todellakaan ole mixattu esille, vaan tulkinnat saattoivat kuulostaa ohuilta, prosessoimattomilta ja kaiuttomilta. Tämän asian tärkeyden Kari Tapio tiedosti paremmin kuin me muut ja toimi sen mukaisesti aina uransa loppuun saakka. Sen varmasti oppivat ihan kantapään kautta Kari Tapion pojat, joten perinne säilynee hengissä.

OIKEAN ÄÄNIREKISTERIN VALINTA KESKEINEN SYY MENESTYKSEEN.

Kari oli myös oivaltanut, että lähes kaikki laulajat halusivat tehdä vaikutuksen yleisöönsä laulamalla korkealta ja kovaa. Etenkin 70-luvulla tenorimainen laulanta oli supersuosittua. Fredi, Demis Roussos, Jamppa Tuominen, Mikko Alatalo vain muutamia mainitakseni.

Kari otti päämääräkseen kehittää karismaattista alarekisteriään, josta tulikin hänen tavaramerkkinsä. En tiedä ketään laulajaa, joka oli yhtä tarkka sävellajin valinnasta, kun levytyksiä tehtiin. Niinpä Karista kehittyi vuosien myötä taitava, hyvin kauniin ääniaineksen omaava laulaja, joka tiesi mitä itse halusi ja ennenkaikkea, miltä yleisö halusi laulun kuulostavan.

TOISEKSI VIIMEINEN TAPAAMINEN, YHTEISTÄ KAVERIA SAATTAMASSA.

12. päivänä toukokuuta sain infarktin ja sen myötä pelastavat toimenpiteet.
Harri “Mikan isä” Häkkinen kuoli samassa sairaalassa samana yönä, kun minä sain jatkoaikaa.
Halusin mennä saattamaan rehtiä miestä hänen vimeiselle matkalleen, vaikka infarktistani oli kulunut vasta vajaat kaksi viikkoa.
Niin halusi myös Kari, joka hautajaisissa kertoi omista sydänvaivoistaan.
Hautajaisissa Kari lauloi kauniisti Harrin muistoa kunnioittaen laulun "Olen kuullut on kaupunki tuolla".

VIIMEINEN TAPAAMISEMME

Kun kesällä 2010 istuimme heinäkuun 17. päivänä keskellä päivää lähes tyhjässä konserttisalissa Kajaanissa Karin kanssa Vihreät Niityt fesivaalien orkesteriharjoituksissa ja kuunnellessamme meitä ennen harjoittelevaa ihanan taitavaa Laura Voutilaista, sanoi Kari minulle yskänkohtauksensa jälkeen;
“Nykyään moni kysyy minulta, mikä on mun miehekkään soundini salaisuus. Vastaan ottamalla esille piippuni ja tapaan sanoa, että tässä on nykysoundini salaisuus."
Sen päälle Kari naurahti ja jatkoi köhimistään.
Oli miten oli, ehkä Kari oli kehittänyt soundiaan piipunkin avulla haluamaansa maskuliiniseen suuntaa.

"MITEN SÄ DANNY OLET PYSYNYT HEREILLÄ KAIKKI NÄMÄ VUODET?"

"...Joskus", jatkoi Kari; " Pysyn hereillä vain juomalla paljon mustaa kahvia, mutta myönnän, että joskus sekoitan joukkoon hieman merimieskermaa. Se auttaa selviämään, noin pitkän päälle", hän naurahti.
Nauroimme molemmat. Veli Kari puhui viisaita.
Elintavat jättivät merkkinsä kulkijaan, mutta ilman niitä tapoja ei olisi todennäköisesti syntynyt hänen kuolematonta, miehekästä soundiaan ja lämmintä tapaansa laulaa.

VIIMEISET MIETTEET

Kun tapasimme Kajaanissa Vihreät Niityt-festivaalilla, vetäydyimme harjoitusten jälkeen vielä noin puoleksi tunniksi keskustelemaan elämästä, yhteisistä tuttavistamme ja alan ongelmista sekä tulevaisuuden näkymistä.
Kari oli silloin hyväntuulinen ja hauska.
Puhuimme myös jokusen sanan Armista, joka oli Karille hyvin mieluinen ystävä ja voin sanoa, että tunteet heidän välillään olivat molemminpuoliset. Kari saattoi aloittaa puhelunsa Armille sanoilla, "Terve A, täällä Pecos Bill".

VIIMEISET TUNTEMUKSENI TAITEILIJA KARI TAPIOSTA

Olin havaitsevinani, hänen istuessaan piipullisella vieressäni, uupumisen merkkejä. Jatkuvat esiitymiset ajamisineen, veivät kuin salaa voimavaroja. Saman tunteen olin kokenut tavatessani Kirkan vuosia aikaisemmin hänen viimeisinä päivinään.
Keikkoja oli tehtävä, jos halusi työllistää yhteistyökumppaneitaan, hankkia leipää perheelleen ja palvella asiakkaitaan, suurta yleisöä ja levy-yhtiötä.
Oli taottava silloin, kun rauta on kuumaa; jokainen esiintyjä tietää, että tässä ammatissa suosion suunta on joko ylös tai alas.
Kun tähän noususuhdanteeseen on vihdoinkin päässyt ja siihen koko ikänsä pyrkinyt, niin nyt ei kehtaa eikä oikein raaski levätä, sanoi Kari hiljaa.
Onnellinen se, joka yleensä saa olla mukana kilpailussa ja musiikin maailmassa, mutta tämän ajatuksen ja pelon tunteen tiedostaminen uuvuttaa hitaasti mutta varmasti, totesimme yhteisesti.
Kättelimme ja hymyilimme toisillemme. Hyvää matkaa ja voimia elämäntehtävässäsi, sanoin.
Kiitos samoin vastasi Kari, heilautti kättään, jossa piti maagista piippuaan.
Tiemme erosivat viimeisen kerran.

SUPERTÄHTI

Viihde-alalla vallitsee ajatus siitä, että tähteys on katoavaista, mutta supertähteys on ikuista.
On syytä kirjoittaa tässäkin artikelissa, niinkuin aikanaan kirjoitin Kirkalle muistokirjoituksessani:
Supertähteä ei voi luoda. Se on arvo, jonka voi antaa vain yleisö, ei media, ja silloinkin hyvin harvoille ja valituille. Kun se kerran on annettu, sitä ei voi ottaa pois.

Poisnukkumisesi johdosta, Kari, olemme kaikki saaneet kokea, että suuri yleisö on antanut Sinulle aiheesta tuon arvokkaimman nimityksen - Supertähti-.

Lepää rauhassa kunnioitettava ystävä ja tuiki meille kanssaihmisillesi musiikkisi kautta!

Ystävyys on yhteys, kuolemankin jälkeen.

Hyvää matkaa perille saakka.

Danny

...
• media / pressiasiat ja haastattelupyynnöt hoitaa :
• D-TUOTANTO KY, puh 09 484 088, fax 09 484 089, email info@danny.fi