lehdistötiedote 10.06.2008

Dannyn äiti Magda Yrjönen (o.s. Niska) täytti 11. kesäkuuta 90 vuotta.

Magda Ester Cecilia o.s. Niska syntyi 11. kesäkuuta 1918 Helsingissä.
Magdan isä antoi tyttärelleen lempinimen "Kickan", mutta hänen ystävänsä kutsuivat Magdaa nimellä "Magi".

 Magda syntyi Algoth Johannes Niskan ja Magda Johanna o.s. Aufrichtigin perheeseen ainoana lapsena.

Algothin perhe asui vuodesta 1920 alkaen Hampurin lähistöllä Bad Nauheimissa, vuokra-asunnossa.
Perheen palattua Saksasta takaisin Suomeen oli edessä muutto Helsingin Katajanokalle. Magda Johanna ehti asua Helsingissä vain muutaman vuoden, kunnes avioeron myötä hän muutti tyttärensä Magdan kanssa Poriin vuonna 1928.
Koulunsa Magda eli Kickan kävi Porissa ja hän kirjoitti itsenä ylioppilaaksi Björneborgs Svenska Samskolanista vuonna 1938.
Avioliiton hän sitoi Raumalla Vanha-Lahden kartanossa juhannuksena vuonna 1941 porilaisen Pentti Lipsasen kanssa.
Pariskunta sai kaksi lasta. Ilkka syntyi 24.9.1942 ja Pekka 29.01.1945. Eroon pariskunta päätyi 10.05.1949.

Työuransa Magda Lipsanen aloitti Porissa Rosenlewin palveluksessa, jossa
hän ei kuitenkaan ehtinyt työskennellä kovin kauan; kevään koittaessa näyttelijäntyö ja teatteri kutsui. Vuosi oli 1948 ja paikka Porin teatteri. Pesti jatkui aina kevääseen 1950 asti.

Magda muutti vuonna 1951 Helsinkiin. Tuolloin hän työskenteli Urheilutarpeita Oy:n ja myöhemmin Torsa Oy:n palveluksessa.
17. 07.1953 hän avioitui prokuristi Carl-Erik Regnellin kanssa.
Eroon päädyttiin 05.02.1970.
Magda siirtyi Keskuskauppakamarin palvelukseen vuonna 1962, jossa hän eteni toimistopäällikön virkaan saakka. Hän työskenteli siellä eläkeikäänsä asti vuoteen 1983.

Vuonna 1955 varatuomari Sakari Yrjönen, syntynyt Vehkalahdella, tuli Keskuskauppakamarin palvelukseen asiamieheksi. 4.3.1965 hänestä tuli KKK:n toimitusjohtaja. Myöhemmin hänet nimitettiin Ranskan Pääkonsuliksi. Magda ja Sakari Yrjönen vihittiin 21.08.1981.Yrjönen siirtyi eläkkeelle vuonna 1985 ja kuoli Espoossa10.09.2001.

"Kickan" on ollut koko elämänsä ajan harvinaisen kaunis, tyylikäs, urheilullinen, seurallinen ja rakastettu nainen.

Nuoruudessaan Magda harrasti purjelentoa. SM-uimahypyissä hän sijoittui hienosti toiseksi ponkaisten SM-hopeaan. Lisäksi hän pelasi jääpallomaalivahtina Porin Jääpalloilijoissa. Muista harrastuksista mainittakoon matkailu, kirjallisuuden lukeminen, ristisanatehtävien ratkominen, uiminen ja autoilu.

Kun Magda on kuvaillut elämänsä sisältöä ystävilleen, hänellä on ollut tapana sanoa, että hän oli aluksi koko elämänsä ollut Algoth Niskan tytär ja sittemmin Dannyn äiti.

Magdan elämän taustaa:

Isä: Algoth Niska.

Magdan isä, Algoth, syntyi Viipurissa 05.12.1888, jossa hänen isänsä Iivar Niska oli merenkulkukoulun rehtori.
Algothin perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904, jossa Algoth suoritti koulunkäyntinsä Nya Svenska Läroverketíssä.
Vuonna 1915 hän solmi avioliiton kapellimestari Hans Aufrichtigin tyttären, Magdan kanssa.
Algoth Niska osallistui vuonna 1918 Helsingin valloitukseen ja osoitti tällöin harvinaislaatuista rohkeutta. Kieltolain aikana hän joutui salakuljettajien pariin hankkien tällä alalla nimelleen omalaatuisen maineen monine melkein uskomattomine seikkailuineen.
Hän tuli tunnetuksi toimistaan suurseikkailijana, salakuljettajien kuninkaana.

Talvi- ja Jatkosodan aikana Algothille annettiin erikoisia "seikkailutehtäviä".
Hän toimi Suomen virallisena vakoojana eli valtion tiedustelutehtävissä rajojemme ulkopuolella.
Vuonna 1938 hänestä tuli "Suomen Schindler" Saksassa pelastamalla yli 150 juutalaista varmalta kuolemalta Toisen maailmansodan aikana.
Hänen onnistumisestaan kertoo, että Gestapo oli etsintäkuuluttanut hänet koko Euroopan alueella.
Algothia pidettiin yleisesti oman aikakautensa elämän sankarina ja monipuolisena hurjapäänä.

Vuonna 1912 Algoth osallistui Suomen jalkapallomaajoukkueeseen laitahyökkääjänä ja teki tuolloin ratkaisevan maalin. Hän oli aikanaan eräs parhaimmista jalkapalloilijoistamme ja puhui lajin tärkeyden puolesta.
Vuonna 1912 Suomen maajoukkue ylsi kaikkien aikojen parhaaseen tulokseen Olympiakisoissa, neljänteen sijaan.

Algothilla eli Agilla oli ystäviä kaikista yhteiskuntaluokista. Kerrotaan, että hän eräänä päivänä kieltolain aikana kävellessään Esplanadilla Helsingissä, näki toisella puolen katua kaupunginjohtajan, ystävänsä Eric von Frenckelin, jolle Algoth kovaan ääneen huusi: "Erik, jag har din sprit !". Erik heilautti vastaukseksi kättään ja hymyili. Molemmat jatkoivat matkaansa.

Elettyään värikkään ja mielenkiintoisen elämän, Algoth sairastui pahoin lokakuussa 1953, jolloin hän joutui sairaalaan ja leikkaukseen.
8.5.54 Presidentin puoliso Alli Paasikivi lähetti Algothille kukkalähetyksen Kivelän sairaalaan, jossa hän oli ollut potilaana jo yli 7 kuukautta.
Lähetyksessä oli tervehdys, jossa luki :

Algoth, muistellen entisiä vanhempiesi kodissa vietettyjä vuosia
Lähetän sinulle sydämelliset terveiseni.
Alli Paasikivi
p.s. Kiitos minulle lähettämäsi kirjasta.

Tähän kirjeeseen Algoth ei enää itse pystynyt vastaamaan, joten vastauksen laati hänen tyttärensä , Magda:

Arvoisa rouva Paasikivi!

Koska isäni, Algoth Niskan sairaus, joka on kestänyt lokakuun 19. päivästä saakka, on täydellisesti vienyt hänen puhe- ja kirjoituskykynsä, haluan minä, hänen tyttärensä, esittää lämpimät kiitokset Teidän suurenmoisesta huomaavaisuudestanne.
Ruusut olivat ihania ja loistivat kuin keltainen aurinko isän pöydällä ja näin hänen katseestaan kuinka kiitollinen ja onnellinen hän oli.
Jokainen ystävällinen huomaavaisuus auttaa häntä hetkeksi unohtamaan valtavat tuskansa ja vie hänen ajatuksensa muihin aikoihin, jolloin hän vielä terveenä ja iloisena sai liikkua meidän terveiden ihmisten joukossa.
Olen Teille, rouva Paasikivi, äärettömän kiitollinen siitä, että hän ystävällisen huomaavaisuutenne johdosta jälleen ajatuksissaan saa liikkua hänelle rakkaassa piirissä.
Lämpimin kiitoksin ja terveisin isältäni

Teidän

Magda Regnell

Algoth kuoli 28.05.1954 Helsingissä Kivelän sairaalassa 65 vuoden iässä.

Terolle ja Matille tiedoksi:
Puhe Agille hautajaisissa: Vielä puhtaaksikirjoittamatta., mutta teen sen ensitilassa.


Äiti: Magda Johanna Aufrichtig

Magda oli Kansallisoopperamme kapellimestarin Hans Sigmund Aufrichtigin tytär.
Hans syntyi Prahassa 5. syykuuta vuonna 1869. Hän avioitui 1. toukokuuta 1894 Augusta Amalia Erikssonin kanssa.

Heidän tyttärensä, myöhemmin musiikkipedagogi ja musiikinopettaja, Madga Aufrichtig syntyi Vaasassa 11.09. 1896. Varhaisesta nuoruudestaan asti hän harrasti musiikkia opiskellen laulua useiden opettajien johdolla niin Suomessa kuin Ruotsissa ja Saksassakin.
Musiikkiteoriaa hän opiskeli professori Leevi Madetojan johdolla.

Alkuaikoina Magda Johanna soitti pianoa myös elokuvateattereissa. Siihen aikaan fimeissä ei vielä ollut ääntä, joten tarvittiin elävää musiikia.

Saatuaan Vaasassa koulunkäyntinsä päätökseen hän muutti Helsinkiin, missä hän mm. esiintyi solistina Ruotsalaisessa teatterissa ja Suomalaisessa oopperassa.
Vuonna 1928 hän muutti Poriin ja työskenteli siellä Porin Teatterin ja Työväenyhdistyksen teatterin kapellimestarina.
Vuodesta 1942 Magda Johanna oli suomalaisen yhteislyseon- ja vuodesta 1949 ruotsalaisen yhteiskoulun opettaja aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka.

Magda Johannan pääasiallisena työnä oli kuitenkin laulun- ja pianonsoiton yksityisopetus, jolle hän oli hyvin omistautunut. Tätä kuvastaa hyvin, että hän antoi yksityisopetusta niin kauan kuin vuoteen 1972 eli 75-ikävuoteen asti, jolloin hän muutti takaisin Helsinkiin.
Musiikinopettaja Magda Johanna Aufrichtig kuoli 23. toukokuuta 1981 Helsingissä 84-vuoden ikäisenä.

...
• media / pressiasiat ja haastattelupyynnöt hoitaa :
• D-TUOTANTO KY, puh 09 484 088, fax 09 484 089, email info@danny.fi