01.03.2010

Sekametelisoopaa Teneriffalta Suomen arktisille leveysasteille

Vain muutama päivä sitten kaivettuani auton hangen uumenista ulos ja tuiskahdettuani siinä lumen luonnin tuoksinnassa melkein nenälleni kelasin mielessäni, miten #*§#%??* kauan sitä muka taas tuli oltua poissa.
Nooo...muutama päivä. Teneriffalla tovi ja sitten taisin mennä suoraan töihin. Niin että kait ihan vaan muutama päivä. Hitsipilli! Niin se aika liitää!
Välillä ihanassa auringossa vain muutaman lentotuntimatkan päässä, seuraavaksi jäiden saartamana pitkien päivien oravanpyörässä ja lopuksi lumen vankina...
tai ainakin auto... mutta yhtäkaikki, onko ihme, että ajantaju toisinaan häviää.

Dodiin... viime päivien saldo.
Teneriffalla oltiin ja hauskaa oli. Katjuss on kertonutkin jo tapahtumista jotain.
Ei haittaa...
Perässä tullaan.
Vaikka pilkille en päässyt...kun siis olin jäillä, mutta toisaalla.

Teneriffan aurinko ei ihan täysillä tällä kertaa suosinut matkalaisia muutamaan ensimmäiseen päivään. Mua se kauheesti haitannut. En oikeesti voi, enkä jaksa maata auringossa kauaa. Mun täytyy joko olla yliväsynyt voidakseni maata paikoillani niin kauan ja/tai omata kunnon suojakerroinrasvat. Muuten käy käry! Sen sijaan joka päivä lenkkipolku kutsui. Iski hirveä himo päästä juoksemaan ja mitä nyt sitten, jos taivas silloin tällöin tuuttasi kunnon saderyöpyn niskaan kastaen koko flikan ja muun maailman. Se oli vaan hauskaa ja virkistävää, koska lämmintä kuitenkin oli. Joka päivä, lukuunottamatta paria välipäivää tuli juostua kymmenisen kilsaa. Kaikenlisäksi tuli hankittua parit lenkkarit. Loistavat juoksulenkkarit ja toiset enemmän kävelyyn tarkoitetut. Kumma, miten Espanjasta löytää aina hyviä juoksukenkiä ja vähintään neljänkymmenen prossan tarjouksella nimenomaan myös naisille, eikä pelkästään miehille.
Eräänä iltana, kun käppäiltiin ympäri ämpäri Playa de las Americaksen keskustaa koko porukan voimin, pysähdyttiin katsomaan erästä miestä, joka temppuili albiinopythonin kanssa. Jumuiduin täysin paikoilleni ja jäin tuijottamaan kuin lumoutuneena. Mies kysyi haluaisinko pidellä käärmettä. Olin aivan tohkeissani. Miten kaunis eläin!

SANTA CRUZ JA SHOPPAILUREISSU, joka sai mielenkiintoisen lopun.
Lähettiin heti aamulla Katjuksen ja Peten kanssa kohti uusia seikkailuja...kauppoja. Tosin aamulla ei vielä ollut minkäänmoista aavistusta, miten paluun kanssa tulisi käymään. Eipä tietenkään! Matkalla kaupunkiin katse toisinaan eksyi seuraamaan vaihtelevia maisemia ja sään tilannetta bussin ikkunasta. Pilvet väijyi ulkona yhä harmaampina ja harmaampina. Silloin tällöin muutama pisara. Vasta päästyämme Santa Cruziin taivas päästi hanat auki!
Soppailut tuli kuitenkin tehtyä!
Vasta suunnatessamme takaisin bussiasemalle, sade yltyi yhä hurjemmaksi. Poikkesimme El Corte Inglés-nimiseen tavarataloon turvaan. Muut suuntasivat yläkertaan, mutta mä jäin fiilistelemään kirjaosastolle. Yht'äkkiä kattolaatta hyllyjen välissä romahti ja vettä ryöppysi sisään hurjalla voimalla. Henkilökunta syöksyi suojaamaan kirjoja. Yritin kaivaa kännykkääni esille, jotta olisi saanut kuvan. Se ei tainnut olla kauhean hyvä juttu, kun eräs henkilökunnan miespuolinen jäsen yritti estellä mua. Samaan aikaan Katja soitti alakerrasta;"Tuu tänne!Ulkona on hirvee tulva!". Missä välissä ne nyt alakertaan jo ehti....
Ulkona oli täysi kaaos. Vettä oli kaikkialla. Bussipysäkille olisi kuitenkin päästävä, koska bussi lähtisi kohta. Puntit oli vaan kääräistävä ylös ja menoksi! Tyylistä ei kuitenkaan sovi luopua. Vintage Dior-olkalaukku ojennukseen ja kohti taistoja!
Bussipysäkille päästyämme tilanteen kaoottisuus iski oikeesti tajuntaan. Tunnelma oli kummallinen. Kuin maailma olisi hetkeksi pysähtynyt. Pivet roikkuivat tummina kuin lähempänä maata ja jossain korkeammalla aivan yläpuolella ukkosti ja salamoi. Ihmiset tassuttelivat paljasjaloin kengät käsissään ja katselivat kummastus silmissään taivaalle. Kaksi rakennuksen kattoa syttyi salaman iskusta tuleen ja jossain välissä sähköt menivät. Bussit eivät kulkeneet mutavyöryjen takia. Kaikki vaan odottivat, mitä tapahtuisi.
Odotusta kesti muutaman tunnin, mutta lopulta tilanne rauhoittu. Tiet oltiin saatu putsattua ja bussit starttasivat moottorinsa. Niin meidänkin paluumatka Play de las Americakseen sai vihdoin alkaa. Huoh, olipa ihan päästä kylpyyn ja nukkumaan.

VAIN SUKELLUSTA VAILLA
Niinpä niin. Vihdoin sade päätti lopettaa pieksemästä matkalaisia ja aurinkokin näytti kauniit kasvonsa. Se tarkoitti myös sitä, että vedet ja meren pohja rauhoittuisi. Oli aika jälleen pulahtaa veteen. Oli ihana mennä tuttuun sukellusfirmaan, missä tiesi laitteiden olevan siistit ja kunnossa ja asioiden toimivan. Jos mielessänne käy ikinä aate mennä kokeilemaan sukellusta, suosittelen lämpimästi Wannadive-firmaa, joka sijaitsee Amerikaksen Vista Sur-nimisessä ostoskeskuksessa.
Jonkin aikaa sitten päätin ostaa oman maskin. Oli pakko. Lainatut maskit aina tuntuivat epämukavilta ja kasvojen kohdalta liian isoilta. Vesi pääsi aina maskin sisälle ja sain olla tavan takaa putsaamassa vettä maskista. Kerran piti vaihtaa kaverin kanssa maskia veden alla. Jos omaa ison pään(iso takaraivo) ja kapeat kavot, ei oo helppoa löytää oikeenkokoista maskia. Sellainen kuitenkin löytyi Lauttasaaren sukellusliikkeestä. Musta-kulta vielä! Vähän mä menin sekaisin. Maksoi mansikoita, mutta oli pakko saada! Hyvä on kuitenkin ollut ostos. Kuvassa näkyy mun niiiiiiin hieno maski!

LOROPARKKI KUULOSTAA NIIN KOVIN...
Koitti Loro Parque-päivä. Alunperin puistossa on kaiketi ollut lähinnä papukaijoja, siksi nimi "loro", papukaija. Nykyään puistossa löytyy jos jonkinlaista liikkujaa ja olijaa, ihmiset mukaan lukien.
Mieleen jäi uskomaton miekkavalaan kauneus ja uljaus. Miten niin mielettömän suuri otus voi olla niin kaunis ja sulava! Yritin näpätä kuvan hyppytilanteesta. Valitettavasti kuva ei anna oikeutta. Mieleen jäi myös valkoinen tiikeri ja krokotiili. Gorillat vei sydämmen, varsinkin yksi joka katseli takaisin ja huokaili(oikeesti!)lasin takana tuijottavia ihmisiä, jotka yritti matkia gorillaa, tai muuten vaan huitoa tai herättää sen huomion ääntelemällä.
Mitäköhän se ajatteli...   TAKAISIN





 
Uutiset
Biografia ja julkaisut
Kuvat ja videot
Keskustelupalsta
Linkit



Everlast Hoitola Aikaa Sinulle Paavo Savander Oy Eurokangas



NIMESI

KYSYMYS

EMAIL



LÄHETÄ KYSYMYS

Viimeksi päivitetty
03.05.2013 klo 17:03